Etätyö haastaa työhyvinvoinnin johtamisen ja siksi on hyvä sopia käytänteet jo ennalta
- mia5252
- 8.7.
- 2 min käytetty lukemiseen
Työelämän ja työnteon muutos vauhdittuivat koronan myötä. Yhteiskuntaan syntyi odottamatta ja yllättäen tilanne, jossa sosiaaliset kontaktit olivat lailla rajoitettuja. Korona pandemian aikana ihmiset pakotettiin olemaan tekemisissä lähinnä oman perheen tai läheisten kanssa. Työ siirtyi monella etäkokoussovellusten kautta tietokoneen näyttöruudulle. Vei tietysti aikansa, että kaikki oppivat käyttämään ohjelmistoja ja toimimaan etätyöntekijöinä. Hassuilta tilanteiltakaan ei vältytty, kun kokouksen taustalla saattoi kuulua pölyimurin ääni tai kuvassa näkyi samaan aikaan meneillään oleva lounas tai korjaamolla auton fiksaaminen.
Aluksi riemuittiin, kun ei tarvinnut matkustaa työpaikalle tai kokoukseen, mutta pian päiville alkoikin kertyä pituutta. Teams-kokouksia, -työryhmiä, -kehityspalavereja aikataulutettiin ilman taukoja aamusta iltaan. Mihin unohtui töiden valmisteluun ja suunnitteluun tarvittava aika? Moni saattoi istua samalla istumalla työpäivän mittaisen kahdeksan tunnin setin, ilman taukoja tai lounasta. Puhumattakaan, että olisi vaihtanut kuulumisia työkavereiden kanssa tai tavannut muita ihmisiä. Työhyvinvointia oli mahdotonta seurata ja aistia ruudun takaa.
Toivottavasti tämä aika on taakse jäänyttä työelämää. Toisaalta nyt on siirrytty uudenlaiseen vaiheeseen - hybridityöntekoon. Työt muodostuvat sekä lähipäivistä työpaikalla että etätöistä tai mahdollisista matkatöistä. Lähityöpäivissä esihenkilö sekä työntekijät tapaavat fyysisesti keskenään, jolloin vuorovaikutus ja sosiaalinen kanssakäyminen kasvokkain vahvistaa hyvinvointia. Esihenkilön on helpompi havainnoida mahdollisia muutoksia työntekijöiden työssä jaksamisessa - esimerkiksi väsymisen oireita.
Työhyvinvoinnin johtamisessa (1) on tärkeää huomioida erityyppistä työtä tekevät. Tavallisesti kyllä sovitaan ja ilmoitetaan etätyöpäivän tehtävät ja tavoitteet, mutta muistetaanko ohjeistaa tai muistuttaa myös tauotuksesta sekä lounas- ja kahvitauot? Monesti niitä pidetään itsestään selvyytenä, mutta näin se ei välttämättä ole. Työteho laskee ilman taukoja, terveellistä lounasta ja välipaloja (2).
Mikäli työntekijä tekee täysin itsenäistä työtä etänä, on työhyvinvoinninjohtamisessa tärkeää tukea myös työntekijän itsensä johtamisen taitoja: ajanhallinta, suunnittelu, toteutus. Työntekijän on hyvä tunnistaa omat vahvuutensa, mahdolliset kehittämiskohteet ja ymmärtää myös oman osuutensa merkityksen hyvinvointinsa ylläpitämisessä. Näin varmistuu sekä töiden valmistuminen ajoissa että työntekijän hyvinvointi kuin myös tasapaino työn, levon, ravinnon ja vapaa- ajan kanssa. Tarvittaessa päivän työn rytmityksen voi kirjoittaa itselleen ylös, nimenomaan siksi, että työhyvinvoinnin kannalta tärkeät tauot, venyttelyt ja ravitsemus (3) toteutuvat. Hyvää ja riittävää unta (4) unohtamatta.
Blogin jatkoksi vielä muutama Työterveyslaitoksen linkkivinkki
Johtamisen Bootcamp Mari Makkonen / ESLi
